Minne kevät meni?

Olen taas syyllistynyt vähäiseen päivittämiseen, mutta jotenkin aika on kulunut taas niin siivillä, että en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa tänne, mitä kaikkea olen tehnyt. Sain puristettua jostain selkänahastani kirjallisen työn valmiiksi ja palautettuakin sen, ja sen jälkeen olenkin elänyt jonkinlaisessa välitilassa Toulousen ja Suomen välillä. Täältä ei kun oikein tekisi mieli lähteä, mutta toisaalta tekisi kovastikin mieli päästä taas kotiin. Hyvästelin eilen kerralla neljä kaveria, jotka lähtevät tahoilleen tänään ja huomenna. Ajatus siitä, että emme välttämättä kuitenkaan ikinä tapaa, on aika pysähdyttävä, kun on viettänyt useamman kuukauden seurustellen, vertaistukea hakien ja hengaillen juuri näiden ihmisten kanssa.
Viimeinen suomalainen vieraani Toulousessa, eli äitini, on ollut täällä viikonlopun ajan. Olemme katselleet perinteisiä nähtävyyksiä, käyneet lempikahviloissani ja yrittäneet olla välittämättä säästä, joka on jättänyt paljonkin toivomisen varaa tätä iltapäivää lukuunottamatta. Äiti lähtee huomenna aamukoneella, ja minä aloitan lähtövalmistelut. Lähetän jo suuren osan vaatteistani ja tavaroistani tällä kyydillä Suomeen, mutta vielä on edessä viimeisten arvosanojen metsästämistä, pankkitilin sulkeminen, siivoamista ja tietenkin Toulousen parhaimmista puolista nauttimista.
On erittäin häiritsevää ajatella, että olen viettänyt täällä jo neljä kuukautta, jotka joku on vienyt ja piilottanut näkyvistä. Olen tyytyväinen ja iloinen, että uskalsin lähteä ja lähdin, vaikken oikeastaan olisikaan uskaltanut. Täällä on ollut mahtavaa, mutta nyt se on jo melkein ohi. Lauantaihin jäljellä olevat päivät häipyvät ja haihtuvat jonnekin, ja vaikka odotan lähtöä, myös pelkään sitä. Miten totunkaan taas elämääni Suomessa? Toivon, että te, blogin lukijat, voitte auttaa siinä omilla tavoillanne...
En ole taas vähään aikaan liittänyt mukaan kuvia, ja tämäkin päivitys jää nyt ilman. Seuraavalla kerralla tarkoitukseni olisi kuitenkin laittaa ihailtavaksenne hieman muistelua kevään kulusta. Blogi sulkeutuu todennäköisesti kuukauden sisällä paluustani (tarkennan sulkeutumisajankohtaa palattuani), joten nyt voitte vielä lähettää terveisiä, kommentteja tai muita ajatuksia. Sanomattakin on selvää, mutta sanon kuitenkin, että kommenttejanne on ollut suuri ilo lukea pitkin kevättä! Toivottavasti teillä kevät on mennyt yhtä mukavasti.