Vappu à la toulousaine

Kun kerran lupasin kertoa, miten Toulousessa sujuu vappu, on lupauksen lunastamisen aika. Vappuaattona nousin varhain, varmistin, että paperini ovat järjestyksessä ja silmäilin vielä esitelmäni tekstiä ennen kuin lähdin vaeltamaan metrolle. Aamuluennolla palautin lähdetehtäväni ja kuunneltuani ensin yhden suullisen esityksen pääsin vihdoin debytoimaan julkisena puhujana. Olin kirjoittanut koko esitelmän auki, koska en uskonut selviytyväni puolen tunnin mittaisesta historiografisen debatin selittämisestä pätevästi ranskaksi ilman aukottomia muistiinpanoja. Esitelmä meni hyvin, ja sain osakseni positiivista palautetta kielitaidostani sekä asian selkeästä esittämisestä. Jopa englanninkieliset sitaatit nieltiin.
Iltapäivästä menin ruokakauppaan ja haikailin Helsingin tunnelmia ennen Mantan lakitusta. Illalla lähdin Killarney-nimiseen brittipubiin kahden tutun kanssa englanninkieliseen keskusteluiltaan. Oli hauskaa puhua englantia pitkästä aikaa ja mukavaa, kun itsensä ilmaiseminen ei kerrankin tökkinyt siihen, että ei tunne oikeaa sanaa. Vappuaatto päättyi siis rauhallisissa mutta miellyttävissä tunnelmissa.
Vappupäivänä oli kaunis ja lämmin ilma. Olin ilmoittanut kaikille tutuilleni, että ensimmäisenä toukokuuta kuuluu mennä piknikille, ja pyytänyt tulemaan mukaan. Aamulla rauhallisen heräämisen ja pienen kämpän järjestelyn jälkeen lähdin vääräoppisesti kotoa vasta iltapäivästä ja suuntasin Prairie des Filtresille, puistoon joenrannassa vasemmalla rannalla. Paikalle tuli yllättävä väenpaljous - meitä oli noin kaksi- tai jopa kolmekymmentä pikniköimässä. Suomalaiseen tyyliin olin ostanut piknikille vappukuohuviiniä, jonka kaveriksi söimme mansikoita ja vaikka mitä muuta. Tunnelma oli ihanan kiireetöntä ja aurinko paistoi. Piknikillä ei tullut ikävä Suomeen - vain lakki puuttui. Illalla menimme vielä syömään intialais-nepalilais-tiibetiläiseen ravintolaan, jossa saimme istua lattialla tyynyillä matalan pöydän ympärillä ja ruoka oli hyvää.
Perinteiset ranskalaiset vapun merkit eli kielot ja mielenosoitus jäivät bongaamatta, mutta onneksi sain ranskalaiselta tutultani vapputervehdyksen sähköpostitse, jossa oli liitteinä kuva molemmista. Näin siis kului vappu toulouselaisittain, ja nyt sitä pitäisi miettiä, mitä sitä viikonloppuna tekisi - muuta kuin laulaisi illalla karaokea ja nauttisi hellesäästä ja auringosta. Kovasti on tunnelma keventynyt, kun on osa hommista tehty ja lukukauden loppu häämöttää. Huomisesta kuuden viikon päästä olenkin taas Suomessa - hui!