maanantai 31. maaliskuuta 2008

Pääsiäisestä kesäaikaan

Huolimatta suuresta päätöksestäni päivittää blogia useammin pääsiäinen ja seuraavakin viikonloppu hurahti ohi jälleen TGV-vauhtia. Poikaystäväni täällä ollessa oli kylmää, tuulista ja sateista. Ilmoista huolimatta teimme pääsiäispäivänä retken Albiin, joka tunnetaan lähinnä kahdesta asiasta: katedraalista ja syntyjään albilaisen Henri Toulouse-Lautrecin museosta. Tässä on ulkokuva katedraalista. Ei mitään ihan perusbasicgotiikkaa, jota tuntuu löytyvän täältä joka toisesta kirkosta.

Enemmänkin tulee mieleen Gaudín arkkitehtuuri ja hieman uudemmat luomukset. 1200-luvun lopulla rakennetun katedraalin tyylin tosin ehkä ymmärtää, kun täällä jaksetaan muistuttaa, että tämäkin kirkko rakennettiin valloitetulle kerettiläisalueelle albigenssiristiretken jälkeen. Kuten retken nimestäkin voi päätellä, Albi oli kataarilaisuuden sydänaluetta, ja ristiretken jälkeen haluttiin tietenkin valvoa, etteivät kerettiläiset pääse takaisin pahoille tavoille. Niinpä katedraali rakennettiin näyttäväksi (sen väitetään olevan maailman suurin tiilirakennus) ja ilmeisesti myös linnoitukseksi.
Katedraali oli kuitenkin sisältä aivan erilainen, ihana! Seinät ja katto ovat täynnä 1500-luvun italialaisia koristemaalauksia kirkkain värein, eikä kattoa ole edes restauroitu.

Pyhän Cecilian alttarista saa käsityksen kirkon sisäpuolen koristelusta.Katedraali oli kokonaisuudessaan todella vaikuttava (kuten ehkä joku on jo hehkutuksestani voinut päätellä). Keskiaikaisissa kirkoissa on minulle sitä jotakin (no okei, ehkä renessanssikin vielä menettelee)... Barokkikatolilaisuus menee kyllä jo jonkin verran yli hilseen.

Pääsiäisen jälkeen alkoi taas arki, lupaavasti kulttuurihistorian välikokeella, jonka johdosta koin jälleen inhoreaktion cartesilaista logiikkaa tai sen täällä sovellettua irvikuvaa kohtaan. Kulttuurishokkini ehkä kiteytyy siihen, että ranskalaiset vääntävät kaiken rautalangasta ja kutsuvat sitten sitä loogiseksi lähestymistavaksi, jossa on osuva problematiikka. Ehkä hieman kärjistäen. Päivän kuitenkin pelasti karaoke-excursio Erasmusjärjestön kanssa. Non, je ne regrette rien kiteytti fiilikset ja sen laulamisesta tuli aivan mieletön olo!

Lauantaina 29.3. karautimme porukalla junalla päiväksi Montpellieriin. Aurinko paistoi ja oli t-paitakeli, minkä lisäksi Montpellier on todella viehättävä kaupunki. Niinpä lauantai kului miellyttävissä merkeissä hengaillessa ja maistellessa kaupungin tunnelmaa. Kaupungin katedraalin aukiolla oli söpö kahvila, jossa istuksimme iltapäivästä.

Alla vielä kuva Montpellierin kasvitieteellisestä puutarhasta, joka on maailman vanhin sellainen (perustettu 1590-luvulla). Aurinkoista kevättä kaikille Suomeenkin! (No, tosin täällä Toulousessa satoi taas hurjaa tahtia niin eilen kuin tänäänkin.) Edelleen saa ja on jopa suositeltavaa laittaa kommenttia tai muuta viestiä tulemaan...

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Joo täällä on kans ihan kevät! Monta päivää ollu n. kymmenen astetta lämmintä ja aurinko paistaa täydeltä terältä, jei :)

Eilen oli pakko tarttua tolupulloon, rättiin ja lastaan ja suorittaa pikapesu olohuoneen ikkunoille. Muuten ei ois tullu tänä aamuna mitään Kekkos-elämäkertojen lukemisesta, kun oisin vaan tuijottanu kammolikaisia ikkunaruutuja. Meil on kyllä onneks maailman helpointa pestä ikkunoita, sen kun vaan avaa terassinoven, menee pihalle ja sutasee - en tarvinnu edes jakkaraa yltääkseni koko ikkunaan, mikä on aika historiallista :D

Pitäis tehdä esitelmä aiheesta jatko-opintojen tutkimussuunnitelma, pituus kokonaiset 15 min, tosin kielenä englanti. Plaah. Ei jaksais vaivautua, ja vähän myös hirvittää uskaltautua pois täältä oman turvallisen tutkijankammion yksinäisyydestä. En nimittäin oo vielä joutunu esiintymään julkisesti missään.. Vaan jostainhan se on aloitettava, ja laitoksen seminaari taitaa kuitenkin olla helpoin ja suopein areena. Joten ehkä lopetan tänkertaisen säätiedotteen tähän ;)