Viikko pottuja, kettuja ja loman alku

En ole millään jaksanut päivittää blogia suurin piirtein (ja tarkalleen) viikkoon, koska viikon alussa iski aika armoton potutus enkä jaksanut millään valittaa julkisesti kurjuuttani ja ketutustani. Sanotaanko nyt vaikka, että tuntui siltä, että mistään ei tule mitään ja ranskan puhuminen on ihan mahdotonta, etten ikinä selviä kaikista kouluhommista, että väsyttää ihan koko ajan ja että täällä ei ole ketään, jolle voisi olla rehellisesti pahantuulinen. Suomeksi käännettynä: alkuhypetys laskee vähitellen, ja nyt ilmeisesti alkaa sitten kulttuurishokki. Tai kielikylpy. Ja onneksi viikon talviloma!
Lähinnä potut ja ketut tulivat luullakseni siitä, että en pystykään tekemään yhtä paljon asioita ja yhtä nopeassa tempossa kuin Suomessa, sekä siitä, että luin kirjastossa kolme tuntia yhtä ranskankielistä artikkelia keskiajan historiankirjoituksesta. Olen tehnyt listaa ranskankielisistä sanoista, joita en ymmärrä, mutta sanakirjanikaan ei tunnista niitä kaikkia... Ja sanoja on paljon. Vähitellen ehkä alan tajuta, että opiskellakseni täällä on tehtävä töitä, ja vielä enemmän kuin Suomessa, vaikka jonkin verran saankin anteeksi, koska olen ulkomaalainen. Opiskelu ei kuitenkaan ole se, joka ketuttaa eniten, vaan pikemminkin se, että minulla on vaikeuksia seurata ranskalaisten samanikäisten ihmisten keskustelua, mikä hankaloittaa myös keskusteluun osallistumista. Tästä voitaneen päätellä, että vaikka ranskan tasokokeen perusteella taitoni on viidennen vuoden tasolla (eli korkein käytetyllä asteikolla), ei se kerro paljoakaan käytännön kielitaidosta. Puhumisessa ja ymmärtämisessä on vielä parannettavaa vaikka miljuunaksi vuodeksi.
Tässä on taas yritys liittää blogiin kuvia. Tällä kertaa lisäsin kuvaat html-koodiin linkkeinä Picasasta, vaikka asettelu ei olekaan aivan paras mahdollinen. Toivottavasti tällä kertaa onnistuisi! Oikeanpuoleisessa kuvassa on entisen (ja ilmeisesti kaikkein ensimmäisen) dominikaaniluostarin kirkko - Les Jacobins - jossa säilytetään Tuomas Akvinolaisen reliikkiä. Kirkko on mielestäni ehkä Toulousen kaunein.


Toisessa kuvassa on yliopiston sisäpihaa loppuviikosta. Täällä on ollut erittäin lämmintä ja mukavaa sään puolesta, erityisesti eilen oli suorastaan kuuma. Sisäpihalla istui paljon porukkaa hengailemassa ruokatauolla, ja niin tein minäkin maitokahvikuppini kanssa. Yliopiston kahvilasta saa tosi hyvää café au laitia, joka on hintaansa (0,75€) nähden aivan ylivertoa.

Vielä haluaisin kiittää kaikkia aktiivisesta ruokakommentoinnista. Joitain ehdotuksia olen ehtinyt jo toteuttaa, toisia kokeilen toivottavasti lähiaikoina. Mukava muutenkin kuulla eri kanavien kautta, että blogia seurataan! Näin itsekseni kirjoitteleminen saa enemmän tarkoitusta, vaikka jonkinlaista itseterapiaa tämä taitaa joka tapauksessa olla, kun voi kertoa jollekin kaikesta omalle käsitykselle vieraasta, uudesta ja ärsyttävästä. Viikonloppu on mennyt mukavammissa tunnelmissa, kun olen saanut vähäksi aikaa siskon vieraaksi Suomesta.
Lomaviikoksi olen tehnyt kaikenlaisia suunnitelmia muiden ulkkarien kanssa (eeerittäin ahkeran lukemisen lisäksi, bien sûr!). Varsinkin, jos kuvien liittäminen vihdoinkin onnistuu, kertoilen lomailusta varmaankin tarkemmin ensi viikolla. Ainakin hengailua, lukemista, matkustamista (pienessä mittakaavassa) ja kulttuuria olisi varmaankin tiedossa.